Sissi, ei vielä sähikäinen

Kun katselee tähän astisia agi- ja hyppyratoja, niin minulla on selvästi ongelmia yhdistää oma etenemiseni Sissin etenemisen kanssa. Vaikka Sissi pääsee paljon kovempaa kuin minä, niin Sissi ei radalla ole (vielä) kuitenkaan sellainen vauhtityttö, joka se toivottavasti joskus on. Sissin eteneminen on jopa hidasta, varsinkin liikkeellelähdöt ja kaikenlaiset muutokset.

Viimeisimmällä radalla (hyppis) Ojangossa 24.1. olisin voinut heti alusta saakka mennä kovempaa, mutta onneksi hillitsin menoni ja odottelin Sissiä. Sissi kyllä tulee, mutta ensin pitää näköjään vähän miettiä ja jännittää. Ja sitten Sissin juoksuvoima kyllä päihittää monet muut, kunhan päästään vauhtiin.

Ojangon hyppyradalla Sissin eteneminen pääsee vauhtiin muutamassa yksittäisessä kohdassa. Ensin ensimmäisen putken jälkeen ehditään ottaa muutama vauhdikkaampi askel ennen kuin mennään taas putkeen ja jarrutetaan. Toiseksi ennen ja jälkeen muurin ehditään ottaa muutama vauhtiaskel. Kolmanneksi Sissi menee hetken aikaa tosin kovaa, kun se meinaa radan takakulmassa jäädä minusta jälkeen. Ja vielä neljänneksi loppusuoralla päästään taas vauhtiin ennen kuin rata jo loppuu. Kunhan sellaista takanurkan kipitystä saadaan useampaan kohtaan, niin johan mennään hurjaa vauhtia.

Siihen saakka sitä vähän niin kuin himmaillaan radoilla Sissin ehdoilla.

Sissin ekat 2-luokan kisat 24.1.2016

HSKH:n kisat Ojangossa 24.1.2016. Edellisenä päivänä olin 3-luokan kisoissa ratamestarina pitkän päivän, mikä tuntui kropassa. En palaudu nopeasti.

Tuomarina Sari Mikkilä. Mikkilästä muisto Toscan uran alkuajoilta: hän oli tuomarina Tampereella, kun Tosca heinäkuun 2013 alussa sai SERTin 1-luokasta.

Ensimmäiset 2-luokan kisat Sissille. Jännitti etukäteen, miten Sissin vauhti ja taidot riittävät. Ei jännitä enää: riittävät vallan mainiosti, vaikka kahdesta lähdöstä toinen menikin ihan pieleen.

Yksi agilähtö, yksi hyppyrata. Agilähtö meni aivan kappaleiksi ihan alusta alkaen. Sissi juoksi 3. hypyn ohi – kielto, sitten heti perään keinulta 5p. Hetken verran vielä edettiin, kunnes melkein juoksin Sissin päälle, kun ajatukset eivät ollenkaan kohdanneet. Lopetin kesken rataa. En päässyt edes kokeilemaan puomia, miten se olisi onnistunut.

Keskityttiin hyppyrataan. Se menikin sitten paljon paremmin.

Tulosluettelo näytti tältä:

_20160124_134843[1]

Nopeudesta ei siis tarvitse tässä vaiheessa huolehtia mitenkään, eikä siitäkään, riittävätkö taidot 2-luokan radoille. Muutaman asian tuolla radalla hioisin parempaan kuosiin. Suorituksessa oli myös muutama sellainen kohta, joka oli ehdottoman hyvä ratkaisu tuolle radalle, mutta jota useimmat 2-luokkalaiset eivät vain tee. Esimerkkinä takanurkan putken jälkeinen kääntö seuraaville hypyille: poispäinkääntö, joka ei ihan nappiin osunut, mutta kuitenkin ajoi asiansa.

Mikä meni agiradalla pieleen? Pohdinnassa päädyin seuraavaan. Perusasia on se, että Sissi on pieni herkkis. Sitä jännittää. Se yrittää kamalan rohkeasti, ja sitten vähän menee pieleen. Sitä ei pidä, eikä sitä voi hetsata samalla tavalla kuin Toscaa. Sissiä pitää ennen lähtöä halailla ja sen kanssa pitää leikkiä. Radalla ei voi vetää täysillä, vaan pitää vain mennä vähän varovasti. Korkeintaan voi kiihdyttää loppua kohti. Sissi on vielä pieni ja nuori. Se menee jalkojen taakse piiloon. Tätä en osannut ottaa huomioon agiradalla, vaan lähdin liikkeelle vähän niin kuin Toscan kanssa menisin. Toivottavasti seuraavissa kisoissa osaan.

Keinun suhteen Sissiä ei voi jättää kovinkaan kauas taakse. Se juoksee jännityksessään läpi siitä. A:n suhteen ongelmaa ei ole, puomista ei ole toistaiseksi kokemusta, kun ainoat onnistuneet radat on puomin suhteen tehty muutenkin lähes hiipimällä.

Sissin vauhti riittää kakkosluokassa, vaikka ei täysiä mentäiskään.
BATin kisoissa parin viikon päästä ollaan toivottavasti viisaampia.

Omatoimitreenit Ojangossa 21.1.2016

Normaaliin torstaiaamun tapaan Ojankoon. Ulkona paukkupakkanen, joten alkulämmöt olivat melko lyhyet ja aloiteltiin hallissa vähän varovaisemmin.

Tarkoitus oli päästä Sissin takia treenaamaan 2-kentälle hankalaa puomia. Puomi siellä oli kuitenkin huonossa paikassa palasina, joten sittenkin mentiin toiseen päähän hallia.

Sissillä oli ongelmia puomin kanssa. Ei meinannut millään onnistua. Palkkausautomaatin kanssa lopulta onnistui.

Toscan kanssa kokeiltiin normaaleja juttuja. Kerrattiin kaikki kontaktit. Kokeiltiin myös vippausta. Oli kiva huomata, että kun muutama viikko sitten treenattiin vippausta enemmänkin, niin nyt se vähitellen kantaa hedelmää. Sissin kanssa ei kokeiltu vippausta.

Melko lyhyt treeni.

Timo Liuhdon treeni 19.1.2016

Ratapiirrustusta ei jäänyt talteen. Radasta jäi mieleen, että se oli Timo Liuhdon radaksi poikkeuksellisen pitkä ja haastava. Sissin kanssa ei päästy loppuun, Toscan kanssa päästiin.

Tästä treenistä jäi eniten mieleen se, että TL antoi muutamassa kohden todella hyviä, konkreettisia, lähinnä teknisiä kommentteja ja neuvoja. Jalkojen ja käsien asennosta, vastaisen käden käyttämisestä, omasta sijoittumisesta. Eipä ole minulla tekniikka niin kunnossa, että kaikki olisi selvää. Nämä opastukset olivat siis tervetulleita, vaikka periaatteessa tehtiinkin rataa.

Ei muuta tästä treenistä.

Sissin luokkanousu 17.1.2016

I-HAH:n kisat Ojangossa 17.1.2016. Tuomarina Anders Virtanen. Sissi oli ilmoitettu kaikkiin kolmeen lähtöön, järjestyksessä agi, agi, hyppy. Kahdessa ensimmäisessä lähdössä Sissi kuitenkin teki nollatuloksen ja sai siten kasaan luokkanousuun tarvittavat tulokset. Hyppyrata jäi käymättä, sain I-HAHilta lahjakortin.

Kumpikin agirata kisattiin samaisella kentällä (ja samoilla esteillä), jolla Sissi viikkoa aiemmin oli kieltäytynyt nousemasta puomille. Siinä olikin päivän suurin jännityksen kohde, meneekö Sissi puomille vai ei. Kummallakin agiradalla jotakuinkin saatoin Sissin ryömimisvauhtia puomin ylösmenokontaktille, varmistin että menee sinne, ja vasta sitten jatkettiin normaalivauhtia matkaa. Tällä järjestelyllä ei puomin suorituksessa ollut mitään ongelmia.

Toinen jännityskohta oli tietty kepit. Sujuvatko ne loppuun saakka, vai tuleeko Sissi kesken pois. Sujuivat, ei mitään ongelmia. Eivät Sissin kepit ole tietty maailman nopeimmat, eikä Sissi kestä kamalasti häiriötä. Meni kuitenkin hienosti loppuun saakka ilman mitään ongelmia. Käytännössä kävelin keppien vierellä.

Sissi voitti kummankin lähdön. Kummastakin nolla. Kummassakin etenemä yli 4m/s, vaikka puomin takia kummassakin lähdössä jarruttelin, eikä eteneminen muutenkaan ollut ihan optimaalista joka kohdassa.

Tulokset

Sissi tulokset agikisa 1 luokka LUVA

Sissi tulokset agikisa 1 luokka SERT

Videot

Sissin eka nollatulos agilityradalta = toinen LUVA aiemman hyppyrata-LUVAn seuraksi.

Sissin toinen nollatulos agilityradalta = kolmas LUVA = SERT = Siirto 2. luokkaan.

Tämä rata oli ratana hankalampi kuin ensimmäinen rata. Esimerkkinä radan loppu keinu-muuri-hyppy-hyppy. Miltä puolelta keinua, miltä puolelta muuria. Kaikissa valinnoissa niin hyviä kuin huonojakin puolia. Sissi on kuitenkin jo nyt niin vahva suorittaja, että en pelännyt tällaisia ohjausongelmia yhtään. Mahdolliset ongelmat olivat (ja ovat edelleen) kepeissä sekä puomissa.

Sissin agilitykilpailu-ura jatkuu 2-luokassa HSKH:n omissa kisoissa 24.1.2016

Omatoimitreenit Ojangossa 14.1.2016

Viime viikolla ei käyty torstaina ollenkaan treenaamassa. Kaksi viikkoa sitten oli uuden vuoden aatto, eikä silloinkaan oltu aikaisin liikkeellä. Tänään siis pitkästä aikaa herätys viideltä ja saman tien liikkeelle. Koirat aina yhtä innokkaita lähtemään. Tosca ei kylläkään ole innokas menemään autoon. Ties mikä on tullut tai onkohan autossa sattunut jotain?

Menin kentälle kaksi, sillä siellä on se puomi, jolla Sissillä oli kisoissa ongelmia. Ongelmia oli nytkin, mutta ei sentään yhtä pahoja ongelmia kuin kisoissa. Vaalea yläosa, tummat kontaktipinnat ovat jostain syystä Sissille hankala paikka. Ehkäpä meidän harjoituksemme ovat keskittyneet sellaisiin puomeihin, joissa sävyt ovat toisin päin. Käänteinen sävykombinaatio jäänyt tähän saakka kokematta. Tutkittiin nyt Sissin kanssa puomia oikein urakalla. Mentiin hitaasti, monta kertaa pelkästään alastulo, otin palkkauslaitteenkin taas mukaan kuvioihin. Selvästi oli houkutus pompata kontaktin yli. Eipä tällainenkaan tullut kisojen alla mieleen. Sitten vasta tulee, kun on ongelmia. Toivottavasti selviää nyt, kun asia on tiedossa. Jatkossa käyn mahdollisuuksien mukaan tällä kentällä puomeilemassa.

Mitä muuta tehtiin? Irtoaminen eteen, “ETEEN!” Välillä onnistui, mutta esimerkiksi Tosca tykkäsi ensin unohtaa kaiken ohjauksen ja tehdä oma ratansa ohjauksesta riippumatta. Toisaalta sitten sain lopulta tehtyä muutaman askeleen liikunnalla lyhyen radan, jossa kierrettiin kentän päästä päähän putkien kautta. Tosca tietää ja osaa, mutta ei vain aina tee mitä pitäisi.

Toscalla kokeilin A:lla pitkästä aikaa namipalkkaa. Sijoitin sen ensin noin metrin päähän alastulolta pakottaakseni Toscan juoksemaan kontakin läpi mutta kuitenkin irtaantumaan kontaktilta. Sitten siirsin palkan metrin tai pari metriä vielä eteenpäin. Tämä tuntui toimivan hyvin ainakin tässä treenissä. A oli moitteeton! Tosin muistan, että kun Toscalle alunperin opetin A:ta, niin kaikki sujui hyvin niin kauan kuin nami oli saatavilla. Sitten meni saman tien pieleen. Katsotaan nyt, mitä jatkossa tapahtuu.

Tosca juoksi myös kertaalleen treenissä puomin pysähtymättä. Varmaankin pomppasi samalla kontaktin yli, en nähnyt. Otettiin välittömästi uusiksi, eikä seuraavalla kerralla enää juossut. Onneksi näitä hetkiä tulee treeneissäkin, eikä pelkästään kisoissa. Jatkossa kisoissa lopetan aina siihen paikkaan, jos tulee puomivirhe.

Sissille tein lisäksi vähän lisää hyppytreeniä, keppejä, eikä sitten muuta. Tuli sellainen vaikutelma, että koirat eivät kuitenkaan olleet treenistä yhtä innoissaan kuin normaalisti. Ehkä kylmä sää vähän hillitsee menohaluja. Väsyttää nopeammin.

Viime päivinä on satanut sen verran paljon lunta, että varmaankin Ojangon hallin päätyyn ilmestyy hiihtolatu mikä päivä tahansa. Sitten pitää etsiä vaihtoehtoinen reitti koirille.

Omatoimitreenit Sporttiksella 12.1.2016

Tosca on liikkunut ihan liian vähän. Kun sen kanssa treenasin, niin sehän veti arvaamatta itsensä niin piippuun, että oksensi aika lyhyen session jälkeen kaiken veden (ja samalla namit), mitä juuri joi. Ihan viime aikoina se on vähän piristynyt liikunnan suhteen, mutta pitkään se onkin ollut aika hiljainen liikkuja, “ei huvita”. Välillä tulee mieleen, että se kaipaisi jotain toistakin seuraa kuin Sissin. Sissillä kun on välillä niin aggressiivista menoa, että Tosca jotakuinkin juoksee pakoon. Ehkäpä pitää etsiä Toscalle ainakin satunnaisesti joku toinen koira leikkikaveriksi.

Sunnuntain kisoissa nousi esille jälleen, miten Sissi harrastaa enemmän korkeus- kuin pituushyppyä. Sporttiksella laitoin hyppytekniikkaradan pystyyn ja tehtiin sitä. Radalla en pysty mitenkään näkemään ongelmia. Eteneminen on nopeaa,  tehokasta ja vaivatonta. Muutama kerta kokeiltiin erilaisia variaatioita, mutta ei sitten sen enempää.

Toinen kisoissa esille tullut pieni kehityksen kohde on Sissin etenemistehokkuus radalla. Se pääsee pallon perässä ihan kamalaa vauhtia, mutta radalla mennessä vauhti tippuu selvästi. Pitää miettiä sellaisia harjoituksia, jotka lisäisivät Sissin etenemisnopeutta ratatilanteissa. Ei kiirettä, mutta otetaan mukaan tällainenkin.

Toscan kohdalla tärkein kehityskohde on mielentila. Harkintakyky laskee monesti nollaan, tilalle tulee kaikenkattava kokoaikainen louskutus.

Toscan kohdalla kontaktit ovat myös ongelma. A:lta pompitaan alas kovin ylhäältä. Puomilta juostaan läpi, hypätään sievästi kontaktin yli. A:n kohdalla en oikein tiedä, miten saisin Toscan ymmärtämään mitä haluan sen tekevän. Viime kesänä SM-kisoissa otetun puomi-raivopää-kuvan takana voi hyvinkin olla se, että Tosca ei ole tiennyt, mitä hänen halutaan tekevän puomin alastulolla. Levottomuus näyttäytyy raivopäänä. A:n suhteen voi olla vähän samanlainen ongelma. Tosca ei tiedä, mitä tehdä. Tekee vähän sitä sun tätä. Tämän päivän treeneissä se ensin pomppi kamalan ylhäältä pois, sitten seuraavaksi se tarjosi pysäytystä A:n alastulolle. Pohdittavaa, miten treenata tällainen kuntoon.

Sissin kisat Ojangossa 10.1.2016

Hyvinkään jälkeen heti seuraavana päivänä mentiin kisaamaan Ojankoon, SiSun kisoihin. Neljä lähtöä, joista viimeinen hyppyrata.

Ei juhlittu tuloksilla. Yksi nolla, taas hyppikseltä. Samalla voitettiin koko se kisa, kun muita nollia ei ollut. Siinä olikin päivän positiiviset uutiset.

Toki pientä positiivista on katsoa Sissiä, sen positiivisuutta. Vaikka kolmannen radan jälkeen olinkin melkoisen myrtsinä, niin neljännelle radalle (hyppis) mentäessä Sissi on itse päivänpaiste ja jaksaa keskittyäkin lähdössä tosi hyvin 🙂

Kolmesta agiradasta yhdeltä saatiin tulos 5p, kahdelta muulta hylätty.

  1. Agirata, 5p.
    Sissi ei osannut keppejä. Niitä jauhettiin muutama kerta, kunnes päästiin siitä läpi. Sitten vain maaliin. Ei muita ongelmia.
  2. Agirata, HYL
    Jostain syystä Sissi kieltäytyi menemästä puomille. Olisiko ollut sama ongelma kuin edellisenä päivänä Hyvinkäällä: puomi, jossa on vaalea yläosa ja tummemmat kontaktit. Pieneksi lohduksi voin kuitenkin todeta, että ohjasin Sissin puomille, ja se vain kieltäytyi menemästä ylös. Ei siis ollut kyse siitä, että olisin ohjannut sen sivulle puomista. Ennen puomia oli jo tulossa 5p, mutta sen nyt olisi sentään voinut antaa hyväksyä.
  3. Agirata, HYL
    Tästä radasta ei ole videota. Ratasuoritus hajosi ihan käsiin. Tulin pois kesken radan, vaikkakin taisi olla samalla jo HYL tullut kun keskeytin.
  4. Hyppyrata, 0p, kisan voitto.
    Vaikka tämä olikin kisan ainokainen 0p, niin ei tämä hääppöinen suoritus ollut ohjaajalta. Kun tuloksella ei sinänsä ollut mitään väliä, ajattelin parissa kohtaa ottaa pienen riskin. Riskit kuitenkin jotakuinkin unohtui ja mentiin perinteisen varmistellen. Lähtösuoralla tarkoitus oli mennä pidemmälle, jotta ennen putkeen sukeltamista Sissi saisi hyvän etumatkan ja minä puolestaan saisin etumatkan seuraavalle suoralle. Takanurkan putken jälkeen ohjaajalla on tosi hienoja hyppyaskelia. Mihinkähän se on hyppimässä? Sitten seuraa ainoa plusmerkkinen ohjaus: viskileikkaus ennen keppejä. Peräti toimi jotakuinkin. Myös keppien jälkeen muistin rytmittää ja saada sitä kautta ehkä jonkun sekunnin kymmenyksen pois kokonaisajasta.
    Joka tapauksessa 0-tulos ja sen verran positiivista.

 

 

Sissin kisat Hyvinkäällä 9.1.2016

Ajeltiin kisaamaan Hyvinkäälle. Toscakin lähti mukaan kisaseuraksi. Nobody’s Dog Sports ry:n (NoDo) kisat. Kolme lähtöä, joista viimeisenä hyppis.

Sissi jännitti ihan kamalasti. Uusi paikka, uudet hajut, vieraita koiria. Hyvä ettei tärissyt perille päästessä. Tosca oli mukana vähän tästäkin syystä: ajattelin etukäteen, että Sissi jännittää, ja Tosca olisi hyvä vähän rauhoittamaan tunnelmaa. Kummallakin oli häkkialueella oma häkki. Laitoin häkit kiinni toisiinsa siten, että Sissi ei oikeastaan näkisi muita kuin Toscan. En tiedä auttoiko mitään. Kovin jännittynyt koko koira oli.

Kun oltiin toinen lähtijä, niin jätin vähän rataantutustumisajasta käyttämättä. Kävin Sissi aiemmin häkistään, jotta se ehtisi vähän vielä rauhoittua minun kanssani. Ekassa lähdössä tämä ei kyllä onnistunut, kun vielä unohdin ponnarin ja piti juosta hakemaan sellainen repusta.

Tuloksellisesti kisat olivat huonot. Ekasta agilähdöstä 5p, toinen agi HYL. Kolmas lähtö, hyppis, 0p ja luokan voitto. Kisaajia oli hyvin vähän, tuloksia vielä vähemmän. Voittoradan etenemä oli kohtuullinen, 4.23, joten se oli pieni valopilkku. Hyppiksen videosta on kyllä nähtävissä, että Sissi hölkkäilee suuren osan rataa, eikä mene ollenkaan niin lujaa kuin se pääsisi. Pitää miettiä, miten sen saisi juoksemaan radalla “täyttä vauhtia”, tai edes puolet siitä, miten kovasti se menee aina tennispallon perässä leikkiessä.

Sissin kanssa pitää kiinnittää huomiota rytmitykseen. Se ei säntää minun perääni yhtä innokkaasti kuin Tosca, vaan sitä pitää motivoida enemmän. Käytännössä en voi mennä edelle ja vain kutsua sitä, vaan pitää jäädä lähemmäs ja spurtata sopivasti, jolloin Sissikin spurttaa.

Sissi ei ohjaudu yhtä ketterästi kuin Tosca. Ainakaan vielä. Se on selvästi jäykempi liikkeissään kentällä. Toscalla on kolmen vuoden etumatka.

Ekasta agilähdöstä (5p) ei ole videota. 5p tuli puomin alastulolta.

Kun kummallakin agiradalla oli puomin kanssa ongelmia, tuli mieleen että olivatko kontaktit tuolla jotenkin ongelmallisia. Ainakin värit olivat vähän poikkeukselliset: yläosa vaalea, kontaktit tummemmat. Sissi hyppäsi kontaktin yli, mitä se ei ole tehnyt aikoihin treeneissä. Toisen agiradan videolta näkyy, että A:lle meno on jotenkin hankalan oloista, eikä Sissi suorita sitä ollenkaan niin joustavasti kuin se normaalisti A:n suorittaa.

Toinen agirata, HYL.

Tällä radalla oli päivän vaikein kohta meille. Puomin jälkeen piti kääntyä sivuun u-putkeen. Eikä tietenkään saanut mennä putken väärään päähän. Muilta osin ohjaaminen oli ihan selvää, mutta sitä kohtaa mietin pitkään. Ratkaisuni oli mennä seinän puolelta puomia ja viedä oma liike käytännössä seinään kiinni. Tämä toimikin, Sissi meni hienosti juuri sinne, minne piti mennä. Puomin jälkeisellä radalla ei kuitenkaan ollut väliä, sillä Sissi juoksi ensimmäisellä yrityksellä puomin viereen, saman tien putkeen -> HYL. Uusintayrityksellä homma onnistui. Positiivista, että puomin jälkeinen elämä voi onnistua.

Hyppis. 0p. Luokan voitto. Tuloksia ei kylläkään ollut kuin kaksi. Sissin etenemä 4.23 oli ihan kelvollinen, vaikkakin se olisi voinut olla vielä paljon nopeampi. Meillä oli jo aiemmista kisoista hyppikseltä 0-tulos, joten tästä ei tullut LUVAa.

Videolta radan alusta puuttuu noin 5 sekuntia. Kuvaajalla oli ollut joku ongelma siinä.

Parissa kohdassa jäi harmittamaan rytmityksen pieleen meno. Esimerkiksi loppusuoralla putken jälkeen (hyppy-muuri-hyppy) oli tarkoitus jäädä paljon taaemmaksi, jolloin Sissi pääsisi vauhdilla edelle jo ennen ekaa hyppyä. Nyt en jäänyt taakse, vaan Sissi ohitti minut vasta juuri ennen muuria. Takaaleikkaus melkein pysäytti Sissin ja veti sitä liikaa sivulle.

Treenit Sporttiksella 5.1.2016

Piti olla normaalit Liuhtojen treenit, mutta kovan pakkasen vuoksi treenit peruttiin, tai tarkemmin sanottuna siirrettiin toukokuulle muiden treenikertojen jatkoksi.

Kävin hallilla omatoimitreeneissä. Ei tehty pitkään mitään yksittäistä asiaa. Kertailtiin aiemmin tehtyjä juttuja. Sissin kanssa tehtiin ensimmäiseksi keppejä. Ne tuntuvat onnistuvan nyt jotakuinkin joka kerta. En kylläkään ole tehnyt mitään ihan mahdottomia kulmia, vaan perustilanteita. Toscan kanssa kerrattiin ensimmäiseksi kontakteja, erityisesti A:ta.

Kyllä Tosca selvästi tietää, miten asia pitää tehdä, mutta erityisesti vauhdin kasvaessa kiihtynyt mieli vain houkuttelee hyppäämään kovin ylhäältä. Tätä kerrattiin useampaan otteeseen, ja onneksi sain kertaalleen aikaiseksi liian ylhäältä lähteneen loikan. Siihen oli helppo puuttua.

Puomilla Toscalla toteutui kertaalleen myös asiaton liikkeellelähtö, jolloin siihen oli helppo tarttua.

Kummankin koiran kanssa harjoiteltiin A:n jälkeen tulevaa takaakiertoa. Onnistui kummankin kanssa. Sissin kanssa harjoiteltiin myös puomin jälkeen tulevaa takaakiertoa. Onnistui kohtuullisesti, vaikkakaan ei kovin varmasti. Sissin kanssa kokeilin myös kääntymistä puomin alastulolta viistossa olevalle hypylle. Sen kanssa oli yllättäviä ongelmia, vaikkakin ongelmat saattoivat johtua Sissin keskittymisestä (sen puuttumisesta).

Kiihkoissaan Sissi teki myös lentokeinun, johon oli hyvä tarttua. Harvinaista herkkua 🙂

Erityisesti Toscan kohdalla kiinnitin huomiota sen mielentilaan, eli käytännössä pyrin rauhoittamaan Toscaa ja vaadin siltä keskittymistä selkeästi aiempaa enemmän. Näin pitänee tehdä jatkossakin, muutoinkin kuin kisoissa.

Vielä kummankin kanssa kerrattiin vippausta. Tai treenattiin pelkkää käden luokse tuloa, kun se ei tunnu kovin hyvin onnistuvan. Ehkä jo ensi kerralla vipataan.

Ja sitten vain heiteltiin palloa. Ja uudelleen. Ja vielä kerran. Ja vielä. Ja aina vain olisi pitänyt jatkaa, mutta lopulta mentiin pois. Pikapissalle pakkaseen ja sitten autoon ja kotiin.

Jatkosuunnitelmia treeneihin:

Sissi

  • kepit, hankalampia kulmia
  • juoksupuomin jatko takaakiertoineen (tätä edeltää takaakierron selkeä vahvistaminen)
  • vippaus

Tosca

  • kepit, hankalampia kulmia
  • vippaus
  • rauhoittuminen, keskittyminen