Alakulo

Leijuin vieläkin hyvissä fiiliksissä sunnuntain radan jäljiltä. Sitten onnistuin löytämään Ojangon live-lähetyksen taltiolta oman suoritukseni. Kyllähän sillä sijoituttiin kolmanneksi kelpo ajalla, mutta… on se vaan ihan kamalaa katsottavaa.

Jotenkin juokseminen, koiran ohjaaminen ja oman kropan käyttö… kaikki ovat sellaista tönkköä ja keinotekoista. Tai ehkä hirveän tehtyä, ei ollenkaan sulavaa, luontevaa tai vaikkapa taitavaa.

Kuvittelen juoksevani kovaa, mutta missään vaiheessa en niin tee. Teen ohjauksessa kaikenlaisia ylimääräisiä liikkeitä, joista ei ole muuta kuin haittaa ja hitautta. Ajattelen valitsevani hyviä ohjauslinjoja, mutta valitsenkin kaikkea muuta, käytännössä kiertelen ihan turhaan olevinaan ohjaten.

Asioiden motorinen oppiminen ei taida olla paras puoleni. Eikä kyllä aina asioiden oivaltaminenkaan. Teen vain. Motorinen oppiminen saattaa liittyä ikään. Jos tämän lajin olisi aloittanut 30 vuotta nuorempana, tai jopa 40 vuotta nuorempana, niin tilanne olisi ihan erilainen. Mutta kun en aloittanut, niin nyt sitten opetellaan liikeratoja ja aivojen käyttöä vasta myöhemmällä iällä.

Sunnuntain kisaradasta jäi mieleeni vielä sekin, että kaikista hyvistä ajatuksista huolimatta olin monesti auttamattomasti myöhässä. Sekin “hieno” valssi kahden hypyn välissä, jota niiiiiin etukäteen mietin, sekin oli ihan joskus muulloin kuin olisi pitänyt olla. Tosca kyllä reagoi siihen hienosti, mutta joutui tekemään tosi äkkinäisen käännöksen.

Lohdullista on, että kun suorituksen parantaminen on näin totaalisesti itsestäni kiinni, niin on vielä toivoa paremmasta menestyksestä.

Kisarata 25.10.

Aseta Tosca istumaan aivan alueen aidan viereen mahdollisimman kauas lähtöhypystä. Komenna se odottamaan. Kävele itse keinun vierelle, suunnilleen sen ylösmenokontaktin kohdalle. Ehkä vähän lähemmäs Toscaa. Kutsu Toscaa. Lähde itse liikkeelle. Käsi hetkeksi kohti keinun ylösmenoa. Etene suoraan keinun suuntaisesti vähän keinun ohi, jotta Tosca jatkaa matkaansa perille saakka, eikä pysähdy keskelle. Vaihda oma suunta, mene seuraavaa estettä kohti (hyppy kohtisuorassa keinun oikealla puolella). Katso Toscaa, ota se mukaan hypylle. Ennen ponnistusta käännä itsesi kohti seuraavaa estettä, puomin alla olevaa putkea. Suuntaa omat askeleesi kohti putken toista päätä, koska se on hyvä liikesuunta ohjaamaan Tosca oikeaan päähän putkea. Kun Tosca lähestyy putken sisäänmenoa, ampaise liikkeelle seuraavaan esteen suuntaan. Tosca tulee ulos putkesta, lähestyy seuraavaa hyppyä. Valssaa tarpeeksi ajoissa, ettei Tosca valu liian pitkälle, vaan kääntyy kohti seuraavaa. Anna Toscalle vauhtia, jotta se jatkaa tarpeeksi pitkälle A-esteelle. Komenna ylös. Käännä oma liikesuuntasi kohti A:n jälkeistä rataa. Mene äläkä odota! Juokse! Vasta muurin jälkeen persjättö ja Tosca vasempaan käteen ennen pituutta. Ennen ponnistusta käännä itsesi seuraavalle esteelle (putkeen). Jarruta samalla Toscaa. Ennen putkeen menoa vastakäännös, jotta Tosca ei jatka putkesta liikaa eteen. Kutsu putkessa olevaa koiraa. Ohjaa se vasemmalla kädellä hypylle. Itse etenet hypyn ohi, ja samalla jo kroppa oikealle, persjättö ja Tosca oikeaan käteen. Ohjaus seuraavalle hypylle, ja samalla jo puolivalssi toiseen suuntaan. Samalla kutsun kevyesti, jotta Tosca seuraa varmasti ohjausta oikeaan suuntaan. Ohjaus seuraavalle hypylle, ja saman tien vastakäännös ohjaamaan Tosca edessä oleville kepeille. Tosca tottelee hienosti, tulee hypyn yli siivekettä hipoen ja tulee kepeille. Ohjaus varovasti kepeille sisään ja itse juoksen vain eteenpäin odottamatta koiraa. MENE! Tosca tulee kepeiltä perässä, huuda ja keilaa se suoraan edessä olevaan putkeen. Pidä itsesi kuitenkin tarpeeksi kaukana putkesta, sillä sinne saakka ei saa mennä jatkon takia. Jään jälkeen, käännän oman suuntani, odotan hetken koiran tuloa putkesta. Kutsun sitä. Oma kroppa jo liikkeellä Toscan tullessa näkyviin. Yli hypystä. Toscan ohjaus oikealla kädellä seuraavalle hypylle, jonka taakse jo menen tekemään persjättöä, ja ohjaamaan Toscaa vasemmalla kädellä kohti kohti putkea. Tarkasti, vieressä on toinen putkensuu, jota pitää välttää. Oma liike tarpeeksi oikealle. Oma juoksulinja edelleen kohti putken ulostuloa, jossa on jyrkkä käännös hypylle. Kutsun Toscaa jo putkessa. Asetun hypyn luokse. Rinta kohti tulosuuntaa, vastainen käsi tarjolle Toscalle. Kierrän vastapäivään oman akselini ympäri, vedän Toscan hypyn yli. Komennan ylös puomille. Juoksen puomin vierustaa. Maali edessä. Jännittää pysähtyykö Tosca. Pysähtyy! MENNÄÄN! Viimeinen hyppy, maalissa! Tuuletukset Toscalle!

HSKH:n kisat 24.-25.10.

Kisat Racinel Areenalla. Tosca lauantaina kolme rataa, 2 x agi + 1 x hyppy. Tuomareina Petteri Kerminen (agi, hyppy) sekä Anne Savioja (agi).

Kermisen radoista ei jäänyt paljoa muisteltavaa. Ainoat asiat olivat pari tarkoituksella ehkä vähän vaikeampaa ohjausta, joita kokeilemalla kokeilin. Esimerkiksi lähetin Toscan kepeille vähän hankalammasta kulmasta, jotta oma sijoittumiseni olisi sitten parempi. Tästä tulikin 5p, kun Tosca kyllä meni kepeille, mutta jätti sitten yhden keppivälin pujottelematta.

Kermisen hypäri oli muuten tusinatavaraa, mutta etenemä Toscalla oli 4,78. Nopeimmat koirat menivät reilusti yli 5m/s, joten kaukana oltiin. Sijoitus lopulta yhdeksäs. Tuloslistan etenemät laittavat miettimään, oliko rata väärin mitattu. Ei se Toscankaan kanssa tuntunut olevan mitään noin nopeaa.

Saviojan agirata oli päivän ylivoimaisesti paras meiltä. Harmi, ettei sitä tullut videoitua. 0-rata, jossa sijoitus oli kolmas. Edellä vain kaksi kovatasoista koirakkoa (Otto Niinikoski + Rooney, Ville Liukka + Ronja). Neljäntenä Risto Mallat ja Amppari. Etenemä 4,66 on Toscalle kovaa tasoa.

Podium 24.10.2015 Ojanko
Vasemmalta Otto Niinikoski + Rooney, Ville Liukka + Ronja, minä, Risto Mallat + Amppari

 

Palkintopallilla nähtiin myös poikkeuksellinen sukupuolijakauma.

Kisaamisen jälkeen olin vielä lauantaina ratamestarina maxikisojen ajan. Sunnuntaina olin ratamestarina aamusta noin kello yhteen. Näistä kisoista oli myös ensimmäistä kertaa live-lähetys Youtuben kautta.

Timo Liuhdon treeni 20.10.2015

Timo Liuhdon treeneissä pitää aina joka toisen lauseen jälkeen miettiä, mitä se ihminen oikein sanoi. Valtaosaltaan hän käyttää sellaisia termejä, joita en vain ensi kuulemalta ymmärrä. Ehkä aivot eivät pysy perässä tai sitten termi on vain minulle uusi. Hieman kiusallista aina pyytää uusintaa.Timo Liuhto 20.10.2015

TL kiinnitti huomiota siihen, että kun ratasuorituksen aikana kehun Sissiä, niin oma ohjaukseni kärsii. Se on kyllä totta, että kehun koiria jopa ihan keskellä rataa, kisoissakin. TL:n ajatus tuntui menevän jotenkin niin, että Sissillä on kuitenkin niin kova draivi, että kehuja ei siinä tilanteessa tarvita. Ehkä tämä on huomionarvoinen ajatus. Pyrin jättämään suorituksen aikaiset kehut Sissiltä pois. Suorituksen jälkeen sitten senkin edestä.

Liekö koirilla ollut nälkä vai mitä, mutta kumpikin koira oli tosi levoton. Toscan treenivuoro oli ensin, ja Sissi oli pakko viedä autoon kesken vuoron. Kamala meteli koko ajan. Sissin vuorolla vein Toscan suosiolla jo etukäteen autoon.

Sissin aika jaettiin tavalliseen tapaan kahtia. Ensimmäisen puoliskon Sissi jaksoi jotakuinkin keskittyä, mutta toisella puoliskolla ei sitten ollenkaan. Lopetettiin etuajassa, kun oikein mikään ei onnistunut.

Rata oli tällä kertaa melko vaikea. Puomia ja A-estettä ei ollut, muuten koko valikoima keinua myöten. Sissin keinu onnistuu välillä hyvin, välillä se oikein ryömii keinun ylös. Uskoisin sen parantuvan yksinkertaisesti ajan ja tekemisen kanssa.

Useammassa kohdassa oli pohdittavana erilaisia ohjauskuvioita. Esimerkkinä radan alku kepeille saakka oli yksi mielenkiintoisimmista. Kummankin koiran asetin aika lähelle kentän laitaa, putken suun (15) vierelle odottamaan. Toscan kohdalla menin itse 2-esteen luokse lähettämään koiran ykköselle, Sissin kanssa askeleen lähemmäs ykköstä. Toscan kohdalla ensimmäinen yritys oli mennä jopa kakkosen taakse, mutta tämä osoittautui toimimattomaksi. Paras paikka löytyi kakkosen edestä ponnistuspaikalta. Toisaalta keppejä ajatellen paras kohta oli kakkosen takana, kunhan vain käänsin itseni tarpeeksi ajoissa ennen kuin Tosca tuli ykköselle.

Sissi keinun on vielä vähän hakusessa. Yhden kerran se tuli itsekseen keinun ylös, mutta toisella kerralla se piti jotakuinkin saattaa ylös, ja silloinkin se “ryömi” ylämäkeen. Oppii, kunhan toistetaan tarpeeksi monta kertaa.

Hypyltä 10 hypylle 11 tuotti yllättäviä vaikeuksia, myös Toscan kanssa. Idea oli tehdä pakkovalssi hypylle 11. Tässä kuitenkin Tosca joko hyppäsi hypyn 11 väärältä puolelta (ohjaajan takaa) tai välillä jopa sukelsi putkeen (6). Oma sijoittuminen pakkovalssia ajatellen oli hakusessa.

Eteneminen 13-14-15 tarjosi aika monta vaihtoehtoa. Ensinnä hypyllä 13 oli kiva kokeilla kopteriohjausta. Siinäpä pyörit kuin väkkärä 🙂 Heität koiran takakiertoon ja sitten vain oman akselin ympäri nätisti, koira lopulta oikeaan käteen hyppyä 14 ajatellen. Hyppyyn 14 ei saanut mennä liikaa kiinni, jotta oli tilaa omalle liikkumiselle oikeaan liikesuuntaan. Koiran sukeltaessa putkeen 15 ohjaajan vastakäännös ohjasi koiran sopivaan käännökseen sen tullessa putkesta ulos.

Ensimmäinen yritykseni välillä 15-16 ohjasi Toscan reilusti hypyn 16 ohi. Etenin ihan liikaa, ihan myöhässä sivuttaissuunnassa kohti hyppyä 16, jolloin Toscakin meni siihen suuntaan. Sitten kun kokeilin vastakäännöstä ennen putkea ja vielä etenin tarpeeksi paljon kohti hyppyä 17, sain Toscan mukaani.

Vähän sellainen väsynyt treeni (poikkeuksellinen raskas työviikon alku takana). Oli kuitenkin kivan haastavaa, ettei mennyt heittämällä läpi. Sissin osalta vain ei oikein treenistä tullut mitään kuin puoleen väliin. Sitten ei enää jaksanut.

 

Ajatuksia Sissin keppisuorituksesta sekä vähän muutakin

Viikonloppuna 17.-18.10. oli vapaata. Kalenterissa ei ensimmäistäkään merkintää. Kummallista! Kävin kumpanakin päivänä aamusta koirien kanssa treenaamassa Ojangon ulkokentillä. Lauantaina oli pari astetta pakkasta, sunnuntaina muutama aste lämpimän puolella.

Sissin kanssa huomio kiinnittyi ensimmäiseksi keppien suoritukseen. Melkein kesän alusta alkaen niitä on harjoiteltu, eivätkä kepit suju vieläkään. Joka treeneissä aina jotenkin niitä harjoitellaan.

Viimeajat on harjoiteltu kujakepeillä. Jonkin verran on edistytty. Satunnaisesti Sissi jopa melkein tekee kepit pujotellen. Kärsivällisyys ei vain ole Sissin parhaimpia puolia. Ei sitä jaksa kovin montaa kertaa mennä sellaista pujottelua. Pitäisi vain päästä juoksemaan pallon perään.

Lauantaina kokeiltiin myös 2 x 2 -treeniä, pitkästä aikaa. Jotenkin se ei johda minnekään. En ehkä osaa. Ehkä olen liian kärsimätön.

Viikon päästä on HSKH:n omat kisat. Siellä olisi ollut kiva aloittaa kisaura. Eipä aloiteta. Ehkä sitten kuukauden päästä, kun on seuraavat HSKH:n omat kisat. Kaikilta muilta osin Sissi voisi milloin tahansa aloittaa kisaamisen, mutta kepit ovat vielä valovuoden päässä onnistumisesta.

Taisi kyllä olla Toscankin kanssa niin, että kepit eivät millään onnistuneet. Muistan monen monta omatoimitreeniä Toscan kanssa tiistai-iltaisin Sporttiksella talvella 2012-13. Johtihan se sitten lopulta hyvään lopputulokseen, mutta kesti vain pitkään. Käytin silloin enimmäkseen verkkoja tai Sporttiksen ohjureita. Sissin kanssa näitä en ole käyttänyt kuin satunnaisesti kokeillen. En kokeile enempää.

Olen katsellut monen monta kertaa Toscan viimeaikaisia suorituksia. Tai tarkemmnin sanottuna omia viimeaikaisia suorituksia. Toscan ja minun suorituksessa suurin tarvittava asia on ohjaajan oppiminen paremmaksi ohjaajaksi. Niin se on tainnut koko ajan olla. Vaikka Tosca sai hyppysertin, niin jotkut asiat omassa suorituksessa häiritsevät. Melkein hävettävät. Videot ovat hieno keksintö. Pääsee katsomaan omaa itseään ja etsimään heikkouksia.

Tosca on nyt 5v. Tai 5 ja ½ v. Ensi kesänä 6v. Vuonna 2017 jo 7v. Parhaimmat vuodet ovat pakostakin ihan lähimmät vuodet. Sitten mietitään jo eläkkeelle jääntiä. Ensi kesänä on edessä ensimmäiset maajoukkuekarsinnat. Toivottavasti eivät viimeiset sellaiset. Ensi kesään mennessä ehtii oppia vielä monen monta asiaa. Monessa tilanteessa parempi ilmaisu olisi, että ehtii oppia pois monen monta asiaa. Turhia liikkeitä, turhia askeleita, turhaa sinkoilemista, kun vain riittäisi ohjata ja luottaa. Tosca on hieno koira, joka menee lujaa, kunhan sille antaa tilaa.

Jos Sissi oppii lähiaikoina kepit, niin sekin ehtii kisata ennen ensi kesää vaikka miten paljon. Mitenhän paljon?

Tuulia Liuhdon treeni 13.10.2015

Tuulia Liuhto 13.10.20150001Lähdössä harjoittelin kummankin koiran kanssa sivuttaisirroitusta: koira 3-putken ulostulon viereen (ihan kentän laitaan kiinni), itse sijoittauduin jotakuinkin 2-hypyn eteen ja siitä ohjasin koiran 1-hypylle. Onnistui myös Sissin kanssa pienen yrityksen jälkeen.

Toscan kanssa kokeilin kepeille (5) vientiä sekä niin, että menen jo valmiiksi kepeistä nähden puomin puolelle, josta jatkan 6-hypyn puolelle keppejä, että niin että jään alapuolelle, ja teen sitten leikkauksen, kunhan Tosca aloittaa kepit. Kumpikin onnistui, vaikkakin ensimmäinen vaihtoehto vaati pari yritystä.

Hyppy 6 piti kiertää kauemman siivekkeen takaa, jotta hypylle 7 saatiin parempi linja. Vastaava oli myöhemmin hypyllä 22. Paremmat linjat vaikuttivat hetkeä myöhemmin putki-A-erotteluun. Oikean linjavalinnan seurauksena ei ollut mitään ongelmia.

Erityisesti hypylle 10 harjoiteltiin pakkovalssia, sekä vähän myöhemmin hypylle 12.

Treeniohjelmaan tärkeä lisäys: pakkovalssin ajoitus. Opetan koirat siten, että kunhan vain merkkaan ponnistuspaikan ja pakkovalssin, voin itse jatkaa jo eteenpäin jäämättä odottamaan koiran suoritusta.

Putki-hyppy-putki 19-20-21 yritin ensin siten, että otan koiran vastaan hypyn 20 ja 21 välissä, jossa valssaten ohjaan koiran putkeen ja jatkan itse putken 21 taakse. Tämä ei oikein toiminut. Vaihtoehtoinen, paremmin toiminut tapa oli ihmisnuoli hypyn 20 takana, jossa vaativin osuus oli saada koira jarrutettua jo ennen hyppyä. Ehkä parempi vaihtoehto olisi ollut myös edetä putken 21 editse, mutta tulipahan nyt kokeiltua putken takaa.

A-esteellä päädyin toteamaan, että Sissin A on paljon hienompi kuin Toscan vastaava. Kun Sissi kanssa on alusta saakka harjoiteltu juoksu-A:ta, niin se toimii nyt oikein hyvin. Myös tuollainen jyrkkä käännös putkeen 25 onnistui ongelmitta.

Radan lopussa 25-28 oletin, että hypyltä 27 putkeen 28 olisin saanut vedettyä Toscan pelkästään omalla liikkeelläni. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan hypylle 27 piti tehdä vekki, joka ohjasi Toscan (ja myöhemmin myös Sissin) oikeaan suuntaan. Ensin tarpeeksi ajoissa valssi hypyllä 26, joka viestittää koiralle tulossa olevan käännöksen. Sitten oma suunta hypylle 27 vekkaamaan. Toimi hienosti.

Sissin kanssa harjoiteltiin juoksupuomilta putkeen menoa. Ratapiirros ei siinä mielessä ihan vastannut todellisuutta, että puomi ei ohjannut koiraa ihan niin putken taakse kuin mitä piirros näyttää. Putki oli käytännössä kiinni kentän laidassa. Kulma puomilta putkeen ei siis ollut ihan noin jyrkkä. Pienen kokeilun jälkeen homma sujui siten, että otin oman juoksulinjan aika paljon erillään puomista. Kun Sissi sitten tuli puomilta alas ja juoksi kohti putkea, niin tein ikäänkuin takaaleikkauksen, joka ohjasi Sissin putkeen. Onnistui noin kerran kolmesta yrityksestä. Olin otettu 🙂

Jännä huomata, että keppejä lukuun ottamatta Sissi selviytyy hienosti tällaisista radoista. Ohjaan jotakuinkin samalla tavalla Sissiä ja Toscaa.

VAUn kisat, schapendosien mestaruuskisat 11.10.2015

Schapendoesien agilitymestaruudesta taisteltiin VAUn kisoissa 11.10.2015. Kahden radan yhteistulos ratkaisi.

Tämä oli tuloksellisesti kautta aikain Toscan paras kisapäivä! Tosca oli kahdella radalla kolmesta toinen, Tosca sai hyppysertin, ja vielä Toscasta tuli schape-agi-mestari!

Kaksi agilityrataa ratkaisivat schape-mestaruuden. Toscan ensimmäinen rata.

0-tulos, etenemä reilut 4,3. Ei mitään ihmeellistä. Schape-kisaa ajatellen vain kaksi koirakkoa sai nollatuloksen (tai ylipäätään tuloksen). Tosca näistä aavistuksen nopeampi.

Tällä suorituksella Tosca oli radalla toinen.

Toscan toinen rata.

Tämä oli ihan kelpo rata loppua lukuun ottamatta. Ei välttämättä huippuainesta, mutta nollaa pukkasi. KUNNES… tultiin viimeiselle esteelle, ja Tosca menikin toiselta puolelta ohjaajaa kuin olisi pitänyt mennä.

Videolla ei ole oikein mitään muuta katsottavaa kuin tuo maaliintulo. Ja kuunneltavaa siinä samalla kun yleisö rupeaa huutamaan, että pitäisi korjata tilanne. MAHTAVAA! Ja tyhmää ohjaajalta, ettei tajunnut itse korjata.

Tosca oli ainoa koira, joka sai tuloksen kummaltakin agiradalta. Toscasta tuli schape-mestari!

 

schape mestaruus 2015 pokaali

Kolmas rata VAUn kisoissa oli hyppis. VAU! Kun ei ollut mitään paineita onnistua mitenkään päin tai saada mitään tuloksia, päätin leikkiä hieman ja kokeilla paria vähän rohkeampaa juttua.

Ensinnä, kun useimmat ohjaajat sijoittuivat kakkoshypyn oikealle puolelle, päätin sen sijaan mennä toiselle puolelle vastaanottamaan Toscaa sinne.

Tarkoitus oli ennen muuria tehdä persjättö, mutta en ehtinyt siihen. Tein takaaleikkauksen, joka sitten tehosikin hyvin. Edelleen ennen rengasta tein persjätön, jolloin pääsin putkea ajatellen sopivaan sijaintiin.

Tämän radan helmi oli kuitenkin Toscan kepit! Ohjaaja lähtee omille teilleen rataa eteenpäin ja jättää Toscan tekemään kepit! Teepä perässä 🙂

Suoritus palkittiin toisella sijalla ja sertillä.

Hyppyserti on jotain, minkä en uskonut olevan mahdollista Toscan kohdalla.

Hyppyserti 11.10.2015

Citybelgien kisat Kirkkonummella 4.10.2015

Toscan kanssa kisaamassa. Citybelgien kisat Niinun hallissa. Junalla Masalaan.

Ei mitään mainittavia tuloksia. Pari nollaa, yksi hylsy. Mistään ei jäänyt mieleen sen ihmeempiä.

Paitsi että hylsyradalla Tosca meinasi mennä selän takaa väärälle puolelle, ja siitä selvittäessä huitaisin Toscaa kädellä päähän. Raukkaparka taisi olla hetken sekaisin.

Sporttiksen kolmet ensimmäiset treenit syksyllä 2015

Tosca ja Sissi ovat kumpikin Tuulia ja Timo Liuhdon tiistai-illan ryhmässä Sporttiksella.

Ensimmäinen treenikerta 22.9.2015, Timo Liuhto

Timo Liuhto 22.9.2015

Sissi oli kipeänä (kennelyskä), eikä osallistunut treeneihin.

Mieleen jäi lähinnä kaksi asiaa.
1) koira tulee putkesta 8 muurin 9 kautta kohti ohjaaja, joka odottaa jossain hypyn 10 läheisyydessä. Kun mietitään etenemistä hypylle 11, niin erilaiset ohjausmetodit saavat aikaan erilaisen koiran etenemislinjan. Mikä on optimaalinen?

2) koira tulee ulos putkesta 12. Jos ohjaaja seisoo paikoillaan, niin se on kuin ampuisi itseänsä jalkaan (Timo Liuhto). Liikettä ohjaajaan. Ohjaaja siis jotakuinkin liikkukoon askeleen putken suuntaisesti, minkä jälkeen koiran tullessa ulos putkesta kääntyy oikealle ja saa aikaan koiran tulon hypylle 13.

Ohjasin ensin koiran pakkovalssilla hypylle 14, mutta sitten totesin paremmaksi vaihtoehdoksi jäädä hypyn yläpuolelle.

Hypyllä 15 ei kannata käyttää vastakäännöstä, sillä se kääntää koiraa liikaa.

Tuulia liuhto 29.9.2015

Tuulia Liuhto 29.9.2015.

Tämä rata mentiin myös Sissin kanssa läpi, lukuun ottamatta keppejä, jotka jätettiin välistä.

Keskeiset asiat
Tosca: luota koiraan, äläkä yritä saattaa sitä perille saakka.
Sissi: Sissi on hieno koira, joka tosi hienosti seuraa ohjausta. Oli nannaa seurata, miten Sissi osasi tehdä vaikka mitä!

Hypyllä 12 treenattiin Toscan kanssa tuplasylkkäriä.

Pirjo Yli-Juuti 6.10.2015

Timo Liuhto oli Suomen edustajana agilityn MM-kisoissa. Tiistai-iltana hän oli jo matkalla Italiaan, ja Sporttiksella oli sijaisena Pirjo Yli-Juuti

Pienten alkuyritysten jälkeen Sissikin saatiin kääntymään putkesta 2 hypyn 3 oikealle puolelle.

Onko hypyllä 6 viski vai pakkovalssi? Kumpaakiin kokeilin, kummankin koiran kanssa. Sissin kanssa tosin oli huomattavasti haastavampaa saada viski toimimaan.

Sissin juoksupuomi oli ongelma. Sain kyllä sen kääntymään hypyn 8 oikealle puolella, mutta kontakti oli tuolloin vähintäänkin kyseenalainen. Tehtiinpä sitten lopulta niin, että Sissi meni hypyn 8 toiselta puolen.

Hypyn 10 suhteen oli ehdottomasti parempi vaihtoehto sijoittua ohjaamaan hypyn alapuolella. Selkeämpi varsinkin koiralle.

Kivoja treenejä kummallekin koiralle. Sissin osalta voi vähän hämmästellä, miten hienosti se suoriutuu.