HAU:n kisat 30.8.2015

Vajaan kuukauden kisatauon jälkeen oli vuorossa HAU:n kisat Purinalla. Kolme lähtöä, joista kaksi agilitya ja yksi hyppis. Sisällä piti olla yksi rata, ulkona kaksi. Kuitenkin aikataulujen pettämisen sekä varmaan myös sään takia olikin kaksi rataa sisällä, yksi ulkona. Satoi kuurottain, todella paljon, ja välillä peräti rakeita. Onneksi ei tarvinnut siinä säässä juosta. Ulkoradat olivat Seppo Savikon tuomarointeja, sisäradat Hilpi Yli-Jaskarin.

Tuplanolla, joista ensimmäinen agiradalta, jälkimmäinen hyppiseltä. Kolmas rata hajosi. Kolmannella radalla Tosca teki vähän epätavallisen keppivirheen ja vielä myöhemmin ohjaaja teki tavallisen ohjausvirheen, jonka seurauksena Tosca kyllä selvitti radan pelkästään viidellä virhepisteellä, mutta teki aikamoisen ylimääräisen lenkin.

Hyppiksen etenemä 4,57 sijoituksella 5/36 oli päivän positiivisin anti. Siihen sisältyi vielä Toscan lähetys hyppyyn vähän kauemmaksi sekä ohjaus vaikeasta kulmasta kepeille.

Suorassa linjassa putken ulostulolta kaksi hyppyä. Jälkimmäisen jälkeen kääntyminen vastakkaiseen suuntaan, jossa pitkä suora. Odotin Toscaa putken ulostulolla, keräsin vauhtia ensimmäiselle hypylle saakka, ja lähetin siitä koiran menemään toiselle hypylle. Tosca MELKEIN kääntyi takaisin, mutta meni kuitenkin jälkimmäiselle hypylle ja kääntyi siitä minun perääni, niin kuin pitikin. Itse olin jo jatkanut matkaani pitkälle eteenpäin ja kutsuin sieltä Toscaa. Pitkä suora, jonka päässä kepit. Lähestymiskulma kepeille oli vai haastava, noin 90 astetta ja itse olin ulkopuolella. Koko homma sujui kuitenkin loistavasti!

Vähän myöhemmin vielä kilpajuoksu putken toiseen päähän, jossa piti ehtiä tekemään persjättö. Ehdin juuri ja juuri.

Kahdella muulla radalla tuli nollatulos sekä 5p. Nollatuloksessa oli ohjaus ja koiran eteneminen vähän hakusessa. Tosca on kyllä siinä mielessä mahtava agilitykoira, että se reagoi ohjauksiin ja varsinkin korjaaviin ohjauksiin todella nopeasti. Tälläkin radalla oli 2-3 sellaista kohtaa, jossa oltiin jo menossa hylkäykseen, mutta sitten kuitenkin selvittiin virheettä. Etenemä 4,22 oli tusinatavaraa. Sijoitus 10/32.

Niin se vain vaatimustaso kovenee, että vielä jokin aika sitten yli neljän sekunnin oleva etenemä olisi ollut kova sana Toscalle ja minulle. Nyt se ei tyydytä alkuunkaan.

Viimeisellä radalla, 5p, keskittyminen ja ohjaus ehkä vähän hajosi. Eikä tainnut Toscakaan enää oikein keskittyä. Radan alussa Tosca meinasi mennä putken sisäänmenon ohi. Se vain juoksi väärään kohtaan, vaikken taatusti ollut edessä. Tuollaisista asioista tulee aina mieleen, että onko näkö mennyt astetta huonommaksi. Harmi, että radan videointi ei ala ihan alusta, jolloin putkeenmeno ei näy siinä ollenkaan. Virhepisteet tulivat kepeiltä. Tosca vain hakeutui hassusti väärään kohtaan. Video ei kovin selvästi kerro, mikä oikein meni pieleen. Loppuosassa rataa vielä meinasi tulla toinenkin vitonen, kun ohjaaja ohjasi koiran väärin, tai pikemminkin jätti ohjaamatta mitenkään. Siitä kuitenkin selvittiin.

Rata D. Agility. Nollatulos.

Rata E. Hyppyrata. Nollatulos. Pari onnistunutta ohjausta.

Rata F. Agility 5p. Tämä hajosi vähän turhaan. Videolta puuttuu pari ensimmäistä estettä, hyppy ja putki.

Toscan irtoaminen

Kommentti kuluvalta kesältä 2015.

Kun luin aiempaa omaa kirjoitustani, tajusin että tämän kesän aikana olen onnistunut opettamaan itselleni ja Toscalle irtoamista huomattavan paljon lisää aiempaan verrattuna. Ehkä tämä “itselle” on tässä suuremmassa roolissa kuin koiralle opettaminen.

Kepeille hakeutuminen on eri mallissa kuin aiemmin. Saatan jäädä hyvinkin kauas mennäkseni itse ihan toiseen suuntaan. Tosin monesti tähän ei ole mitään tarvetta, sillä keppien kohdalla tulee aina vähän lisää aikaa.

Vielä kun saan aikaiseksi takaakierrot kaukaa, niin mikä enää Toscaa pidättelee 😀

 

Kyllä sittenkin agilitya

Eihän sitä malta pysyä poissa treenaamasta. Reilun viikon paussin jälkeen kävin koirien kanssa Ojangossa ensin tiistaina 18.8., sitten torstaina 20.8. Kumpanakin päivänä ensin ulkokentällä Sissin kanssa treenaamassa keppejä 2 x 2, sitten siirryttiin halliin jatkaen kummankin treenejä. Hallissa ei tunnu olevan 2 x 2 välineitä, joten siksi ensin ulkokentällä niitä. Voihan siellä toki käyttää esimerkiksi pituuden merkkejä käytännössä samaan, mutta jotenkin helpompi vaihtoehto pysähtyä ensin ulkokentälle.

Ulkona lentelevän hiekkapölyn takia on mukavampi harjoitella sisällä hallissa. Käsi ja sidokset pysyvät puhtaampina. Eikä ulkokentillä ole aina tilaakaan näin kesäaikana.

Kumpikin on nyt ollut hallissa aivan kuin olisivat joutuneet olemaan ikuisuuden poissa sieltä. Hirveä draivi päällä, myös Toscalla! Mielenkiinnolla odotan seuraavia kisoja (30.8.).

Toscan kanssa harjoittelin keppien hankalia kulmia. Viimeisimmissä treeneissä ennen leikkausta ne eivät toimineet. Ja sitten harjoiteltiin – totta kai – puomia. Treeneissä kontaktit onnistuvat lähes aina, toivottavasti jatkossa myös kisoissa. Viimeisimmissä ohjatuissa treeneissä Tosca juoksi puomin alastulon läpi pysähtymättä (perinteistä Toscaa), mutta sitten kun saman tien otettiin uusiksi, niin pysähtyi niin kuin pitikin.

Myös Sissin kanssa tehdään puomiharjoittelua. Treat & Train on ollut kova sana. Automaattia käytettäessä mennään jopa täydessä vauhdissa melkein aina oikein. Esimerkiksi torstaina treenasin sellaista, että jätin Sissin toiseen päähän puomia, menin itse toiseen päähän ja kutsuin sieltä Sissin ylös. Koira tuli kamalaa vauhtia, osui joka kerta alastulokontaktiin ja jatkoi kohti automaattia. Namin ihmeellinen voima. Oikein ajoitetun namin.

Torstaina kokeilin myös ilman automaattia, pallo palkkana. Tavoitteena on tietty päästä automaatista kokonaan eroon. Toscan nuoruudentreeneistä on jäänyt mieleen, että kontaktitreeni sujui hyvin niin kauan kuin käytettiin palkkaa. Sitten kun palkka katosi, kontaktikin katosi. En siis osannut häivyttää palkkaa sopivalla tavalla. Toivottavasti Sissin kanssa tämä sujuu paremmin. Ainakin nyt meno on lähestulkoon yhtä sujuvaa kuin automaatin kanssa. Tulee sellainen olo, että Sissi jotakuinkin ymmärtää, mitä siltä halutaan. Eikä mene kovinkaan usein pieleen.

Sissin kanssa joudun miettimään, miten ohjaan sitä puomin jälkeen. Se kun menee niin kovaa vauhtia, että jään väistämättä jälkeen. Tarvitaan jotain muutakin kuin pelkkä puomin osaaminen.

Keinun suhteen sekä Sissi että Tosca menevät nyt niin, että keinulla ollaan kunnes se tömähtää maahan. Sitten jatketaan saman tien matkaa ilman erillistä lupaa. Toscalla olen käyttänyt jo kisoissakin hyvällä menestyksellä. Käytän jatkossakin.

Onnistuisinkohan opettamaan Toscallekin juoksupuomin? Tai onnistuisinko opettamaan niin, että tarpeen mukaan käytettävissä olisi joko juoksu tai pysäytys? Jos opettaminen onnistuisi, niin sopivissa tilanteissa aika tippuisi jopa useita sekunteja.

Liuhtojen treenit alkavat syyskuun lopulla. Tavoitteena on siihen mennessä opettaa Sissille sekä kepit että puomi niin, että niitä voidaan tehdä radalla. Ja sittenhän sitä voisi mennä kisaamaankin ykkösluokkaan 🙂

PoKSin kisat Joensuussa 2.8.2015

Vaarin synttärit sattuivat samalle päivälle, joten oli hyvä syy harrastaa agilitymaakuntamatkailua Joensuuhun.

Hyvin järjestetyt, aikataulussa pysyneet kisat. Melko vähän osanottajia (medit 15-21). Neljä rataa, joista yksi hyppis. Viimeisellä radalla 15 osallistujaa – viittä vaille serti.

Kolmelta agilityradalta nollatulos. Siinä ohessa luonnollisesti tuplanolla. Hyppikseltä 5p. Sijoitukset agiradoilta 3., 4. ja 2.

Huomionarvoisia asioita: Tosca tekee itsenäisemmin asioita, tai ehkä päästän sen tekemään itsenäisemmin asioita. Luotan Toscaan ja sen tekemiseen enemmän. Etenen itse luottamisen kautta paremmin ja saan siten paremman ohjausaseman. Tästä hyvänä (tuloksellisesti huonona) esimerkkinä hyppiksen lähetys hypylle ja sitä seurannut tilanne. Varmaankin jännitin lähetystä niin, että en tajunnut ajatella lähetyksen jälkeistä ohjausta tarpeeksi.

Katsoin tätä kirjoittaessa uudelleen SM-finaalin suoritukseni. Aivan kamalaa katsottavaa! Niin hirveä jännitys päällä hankalissa kohdissa, että hävettää. Eipä kyllä jännitys taida hävitä häpeämällä. Näissä kisoissa en videoiden perusteella kamalasti jännittänyt. Eikä ohjauksissa ollut montaa kohtaa, joita häpeäisin, ainakaan vielä. Ehkä sitten jonkun kuukauden kuluttua. Eniten huomiotani kiinnittää se armoton näkymä, etten ole nuori ja nopea. Tai mitenkään joustava, vaan aika kankea keski-ikäinen.

Kesän alussa kipeytynyt kantapää (oikea jalka, akillesjänteen kiinnityskohta) oli näissä kisoissa edelleen kipeä. Joissain kohdin pystyy huomaamaan, miten onnun jalkaa vähän. Nyt tuleekin pakollinen liikuntatauko alkaen 11.8.

Nämä olivat vasta toiset kisat Oulun SM-kisojen jälkeen. Kisakirjan mukaan olin saanut edelliset agility-0-tulokset toukokuun alkupuolella. Näissä kisoissa niitä tuli kerralla kolme, ja vielä hyvillä sijoituksilla. Hyvä mieli jäi näistä kisoista. Ehkä olen oppinut jotain.

===

Ensimmäinen lähtö, agilitya.

Tällä radalla kuvaaja unohti välillä olevansa kuvaamassa, joten kamera kuvaa välillä jotain ihan muuta kuin suoritusta 🙂 Tämä asia korjaantui myöhemmillä radoilla.

Ehkä vähän aamukankea suoritus, kello oli vasta jotain kymmenen aikaan aamupäivällä. Ehkä sitä pitäisi lämmitellä paremmin. Sijoitus oli kuitenkin 3/15.

 

Toinen lähtö, agilitya.

Tuloksissa etenemä on 4,62, mikä olisi Toscalle todella kova vauhti. Voiko olla oikein? Sijoitus 4/21.

 

Kolmas lähtö, hyppyrata.

Tämä on ainoa rata, jolla tehtiin ratavirhe. Siitä huolimatta tämä on suosikkini koko päivän radoista. Erityisesti pian 20 sekunnin jälkeen oleva lähetys edessä olevalle hypylle on jotain, mitä ei olla kisoissa aiemmin tehty. Harmi, että sen jälkeen meni pieleen. Ohjaaja sijoittui väärin, ei ohjannut. Toisaalta hypylle lähetys oli sen verran kiva kokemus, että sen jälkeinen virhe ei edes kamalasti lopulta harmittanut.

Videolta karkeasti arvioituna ratavirhe kulutti aikaa noin 5 sekuntia. Ilman ratavirhettä 5 sekuntia nopeammalla oltaisiin oltu tälläkin radalla kärkipäässä. Sijoitus 10/19.

 

Neljäs lähtö, agilitya.

Ensimmäinen rata, jolla oli puomi. Olin jo unohtanut Toscan puomiongelman, ja ehdin unohtaa sen jo tämän radan aikana kunnes mentiin puomille. Tosca hoiti tilanteen loistavasti kotiin, teki puomilla mitä pitikin ilman että minä tein yhtään mitään.

Vähän väsynyt koira tässä, eikä mikään ihme. Neljää lähtöä muutaman tunnin sisällä on kova ponnistus. Väsymys näkyy esimerkiksi puomilla, jossa Tosca tulee alastulolle kovin hitaasti. Pirteänä se menee treeneissä jopa tosi kovaa vauhtia kontaktialueelle ja jää siihen.

Sijoitus oli 2/15, mikä toki ilahduttaa. Erot olivat melko suuret: Tosca hävisi voittajalle 2,5 sekuntia, seuraava taas Toscalle vielä aavistuksen enemmän.