Aamutreeni 26.6.

Aamulla Ojankoon, halliin harjoittelemaan. Treeni keskeytyi, kun hallista katosivat valot 6:43.

Sissin kanssa puomiharjoittelua. Valtaosa suorituskerroista onnistuu moitteettomasti. Satunnaisesti hyppy kontaktialueen yli. Puomille meno myös putken kautta vauhdissa. Puomille menossa harjoiteltiin myös sivuttaisirtoamista. Vähän ehdittiin tehdä myös rataharjoitusta, kun kentällä oli edellisen käyttäjän jäljiltä hyvä rata juostavaksi. Ei ehditty harjoitella yhtään keppejä, kun piti valonpuutteen vuoksi lopettaa.

Toscan kanssa puomitreeni. Voi kunpa Tosca kisoissa pysähtyisi alastulolle yhtä hienosti kuin treeneissä. Se on tosi hienoa, miten se osaa pysähtyä! Tässä tavoite: tehdä kisoissa samanlaisia kontakteja kuin treeneissä.

Toscan kanssa myös leieröintiä. Oli ensin hankalaa sekä oman ajoituksen että Toscan etenemisen kanssa. Sitten onnistui. Piti hidastaa ensin omaa vauhtia, jotta sain sopivaan kohtaan spurtin.

Ja vielä pari lähetystä kepeille. Tässä tavoite: älä mene kolmea metriä lähemmäs keppejä. Menen varsinkin kisoissa ihan liian lähelle viemään Toscaa. Minun pitää opetella olemaan menemättä, pitää opetella luottamaan Toscaan. Ja ehkäpä pitää opetalla lähettämistäkin.

 

Päiväkirjamerkintöjä taas jatkossa

Blogin kirjoittaminen keskeytyi lokakuussa 2014.

Syksyllä ei ollut mitään vakituista koulutuspaikkaa, ainoastaan hajapaikkoja usealla eri kouluttajalla. Agility Akatemialla oli muutama eri kouluttaja, Niina-Liina Linna pari kertaa, Seppo Savikko pari kertaa ja jotain muutakin hajanaista taisi olla. Vaikka nämä ovatkin hyviä kouluttajia, niin yksittäiset kerrat ovat aina huonompi vaihtoehto kuin säännöllinen koulutus.

Vuoden 2015 alusta pääsin Toscan kanssa Liuhtojen koulutusryhmään Sporttikoirahallille. Ryhmä tiistai-iltaisin 21-23. Siellä meni koko kevät. Opittiinkin toivottavasti paljon.

Alkuvuodesta vielä kisattiin melkein viikoittain, mutta sitten joskus helmikuussa kisat menivät vain niin huonosti, että päätin pitää taukoa. Pidinkin aina toukokuuhun saakka.

Toukokuussa yllätin itseni saamalla sertin I-HAHin kisoissa. Suoritus oli korkeintaan keskinkertainen, mutta kun muut ilmeisesti suoriutuivat vielä huonommin, niin Tosca päätyi kakkoseksi.

Sissin kanssa käytiin joka toinen keskiviikko HSKH:n alkeisryhmässä Outo Nuotion johdolla. Keväällä Sissi oli myös mukana Kaarinassa Elina Jänesniemen koulutuksessa. Koulutuksessa olin varsinaisesti Toscan kanssa, mutta Sissille lohkaistiin pieni siivu Toscan koulutusajasta. Se oli yhtä riemua huomata, miten Sissikin meni vaikka miten hienosti kaikenlaisia ohjauksia 🙂

Agilityn SM-kisat olivat Oulussa kesäkuun puolivälissä. Perjantai-illan lämmittelykisassa agirata hajosi ihan kokonaan. Sen jälkeen ei sitten tehtykään enää yhtään ratavirhettä. Hitaita aikoja tosin.

Lauantain joukkuekisassa oltiin Toscan kanssa schapendoes-yhdistyksen joukkueen finaalikoirakko. Schape-yhdistyksen joukkue oli lopulta sijoituksella 13.

Sunnuntaina yksilökisassa karsinnan kautta finaaliin. Finaalin jälkeen tulosluettelossa sijoituksella 20. Voisi se huonomminkin olla.

Reilua viikkoa ennen Oulun kisoja sain kantapääni kipeäksi. Uudet kengät painoivat pahasti. Kisasin kipeällä kantapäällä, mikä näkyi juoksemisessa. Hiiiiiidasta menoa. Melkein kävelyä. Ja ontumista. Lääkäriin menin vasta kisojen jälkeen. “Akillesjänteen kiinnityskohta on ärtynyt”. Lepoa, ei saa edes metsälenkille mennä ennen kuin kantapää on rauhoittunut.

Tässä vaiheessa on jo selvää, että syksyn koittaessa Sissi ja Tosca ovat kumpikin Liuhtojen koulutusryhmässä. Samassa ryhmässä, missä Tosca oli viime kevään. Helpottaa käytännön arkea, kun ei tarvitse eri iltoina lähteä pelkästään toisen koiran kanssa.

Sissi osaa jo ainakin jotenkin kaikki muut esteet paitsi kepit. Juoksukontaktit A:lla ja puomilla. Puomin osalta ollaan tosin vielä ihan alussa. Käytän palkkausautomaattia apuna koulutuksessa.

Sissillä on jo ollut yhdet epiksetkin! Välillä kentällä oli selvästi liikaa hajuja, mutta koko rata selvittiin kuitenkin läpi. Ei millään nollatuloksella, mutta ei sillä ollut väliäkään. Ohjaajaa ei jännittänyt ollenkaan niin paljon kuin Toscan kanssa vastaavassa tilanteessa joku vuosi sitten.

Sissi pitää tässä kesän aikana viedä tarkastukseen. Jos vain kaikki on kunnossa, niin odotan siitä hienoa agilitykoiraa. Nykyisellään Sissillä on paljon enemmän vauhtia kuin Toscalla. Taitoa ei vielä ole ollenkaan niin paljoa.